Linkit
Pulautetta
merten at iki dot fi
Fanit
Archives
- 10/01/2001 - 11/01/2001
- 11/01/2001 - 12/01/2001
- 12/01/2001 - 01/01/2002
- 01/01/2002 - 02/01/2002
- 02/01/2002 - 03/01/2002
- 03/01/2002 - 04/01/2002
- 04/01/2002 - 05/01/2002
- 05/01/2002 - 06/01/2002
- 06/01/2002 - 07/01/2002
- 07/01/2002 - 08/01/2002
- 08/01/2002 - 09/01/2002
- 09/01/2002 - 10/01/2002
- 10/01/2002 - 11/01/2002
- 11/01/2002 - 12/01/2002
- 12/01/2002 - 01/01/2003
- 01/01/2003 - 02/01/2003
- 01/01/2005 - 02/01/2005
- 05/01/2005 - 06/01/2005
- 08/01/2005 - 09/01/2005
Ja syövät kakkupalanne. Väliaikainen, summittainen ja hetkittäinen. Lievästi sinkkiämpärimäinen jälkimaku.
torstaina, elokuuta 29, 2002
"vapisevin käsin ojennat
kuolemankukan siemenet
unet täynnä naisia
kastepisaroiden kaltaisia
aamuun katoavia"
- CMX / Unet täynnä naisia
Joku jossain mainitsi A list apartissa julkaistut Mark Bernsteinin vinkit verkkoon kirjoittaville. Hyvin mielenkiintoista luettavaa, suosittelen. Etenkin kohta kahdeksan, be sexy pani miettimään. Etenkin, kun itse seksi on kovin pienessä osassa.
Olen samaa mieltä Bernsteinin kanssa (mistä on helppo päätellä miksi tämä kyseinen vinkki on mielestäni niin tärkeä) - puhuin sosiaalipornon merkityksestä verkkopäiväkirjoissa joskus aikaisemminkin, mutta olen laiska linkittäjä.
Tavallaan julkinen riisuutuminen verkkopäiväkirjassa tarjoaa lukijoille aivan uuden mahdollisuuden tirkistelyyn, eikä suinkaan kirjoittajan kylpyhuoneeseen vaan pään sisälle. Lisämaustetta tuo kirjoittajan mahdollisuus suodattaa ja kirjoittaa tekstiä niin kuin haluaa - manipuloida lukijaa, jos sellaista haluaa tehdä. Taitavan kirjoittajan on helppo tehdä tälläistä - tehdä kirjoittajasta jonkinlainen kyyninen, mutta oikeamielinen antisankari. Paljastaa millaisia ajatuksia kulissien takana likkuu - mutta paljastaa niistä ajatuksista vain se osa, jonka haluaa paljastuvan. Kovin harva verkkopäiväkirjan pitäjä kirjoittaa omista pikkumaisuuksistaan, kateudesta ja pakkomielteistä, vaikka jokaisella taatusti on niitäkin.
On tavallaan reilu veto kirjoittaa vain täysin tyhjänpäiväisistä asioista, tai kommentoida linkkejä. Silloin ei tarvitse, eikä edes pysty, manipuloimaan. Tosin sillloin sisällön pitää olla jollain muulla tavalla kiinnostavaa, jotain, mikä saa lukijan palaamaan saitille muutenkin kuin vain siksi, että saitti on blogilistalla viimeeksi päivitettyjen joukossa.
Tämä lisää entisestäänkin haluani tehdä alter ego -blogihahmo. Koska en minäkään nyt niin paljastamishaluinen ole, että rupeaisin kaivamaan julkisesti omaa hautaani ja menemään todella syvälle omiin ajatuksiin. Sitä on kyllä koetettu, mutta en minä ikinä pystynyt olemaan niin rehellinen että olisin koettanut suhtautua omiin likakaivoihini objektiivisesti - luultavasti sellainen on mahdotontakin. Pitäisi varmaan hankkia terapeutti ja haamukirjailija, joista ensimmäinen kaivaisi päivän annoksen pään sisältä ja toinen muokkaisi siitä luettavaa tekstiä.
Kuinka moni teistä muuten, tietoisesti tai vaistomaisesti, tarkistaa säännöllisin väliajoin että housujen sepalus on todellakin kiinni ja etteivät ne nallepuh-kalsarit ole kaiken kansan nähtävillä? Minä en, tietenkään.
... Käytä nallepuh-kalsareita.