Viiksimiehet tulevat

Kotinetti on yhä poikki, mikä harmittaa minua suunnattomasti - mutta on toisaalta vapauttanut hieman aikaa Steel Panthersin soolopelaamiseen ja kirjojen lukemiseen. Olen myös nukkunut kahtena viime yönä kohtuullisissa määrin.

Alan taipumaan sille kannalle, että vika on seinäpistokkeessa, tai sitten itse tökkelissä. Huomasin nimittäin, että kun tökkelin työntää pistokkeeseen, ihan pohjaan asti, se ponnahtaa noin puoli senttiä ulospäin, eikä suostu pysymään pohjassa. Tällöin ei ADSL-modeemi edes yritä hakea yhteyttä. Mutta kun tökkeliä painaa pohjaan (tämä olisi huomattavan hankalaa yksineläjäelle, kun tökkelin ja koneen välissä on viisi metriä matkaa), niin modeemi ainakin yrittää hakea yhteyttä.

Mene ja tiedä. Pakkohan asialle on jotain tehdä, muuten olo on kuin kädettömällä ja päättömällä. Äsken tosin sain varteenotettavan ehdotuksen ruuvata seinäpistokkeen kansi pois ja kokeilla sitten. Sellaista ratkaisua ei vaan viitsisi käyttää kauhean pitkään.

Tänään Kampista työpaikalle tuleva bussi oli niin täyteenammuttu, että päätin urheilla ja kävellä kustannuspaikalle - tietty, käviin matkalla aamukahvilla, tai pikemminkin teellä. Minusta on selkeästi tullut hedonisti. Tai siis vielä selkeämmin kuin ennen.

Työmatkalla on myös yksityiskohta, joka jaksaa hymyilyttää päivästä toiseen. Kävellessä Kampista tänne, tulee jossain vaiheessa vastaan näyteikkuna, jossa on naisten alusvaatteita - on pitsiunelmaa, punaista rintaliiviä ja korsettia. Sitten seuraavassa näyteikkunassa on ratsastustarvikkeita - saappaita, piiskoja ja loimia. Knoppi on siinä, että näyteikkunoiden välissä ei ole mitään, mikä ainakaan minulle indikoisi ikkunoiden kuuluvan eri liikkeille. Tämä aiheuttaa jokseenkin absurdeja mielikuvia.