Viiksimiehet tulevat

"Sait sen lopulta valmiiksi — onnitteluni.
Olet saanut sen valmiiksi. Ihan hyvä niin.
Mutta miksi oot allapäin? Mikset hymyile?
Olet saanut sen valmiiksi! Ole iloinen!

Teitkö sen niin kuin tahdoit, vai teitkö niin
koska sinua käskettiin ja alistuit?
On se hyvä myös tuollaisena, mut se ei ole se
mitä alussa toivoit siitä tulevan."

- Kauko Röyhkä / Valmis

Urheiden saksalaisten vetäytyminen on muuttunut joukkopaoksi. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Tämä viikonloppu katosi jonnekin. Voisin kirjoittaa pitkän listan asioista, joita piti tehdä, mutta joiden eteen pannut tikkua ristiin. Lauantaina alkanut selkärangaton ja yksitumainen ameeba-olo jatkuu edelleen.

Mutta katsoin minä tänään Levyraadin, enkä ole vieläkään ihan varma, miksi. Periaatteessa minä pidän musiikkivideoista aika paljon, ja kestän kyllä Julkisuuden Henkilöiden kommentit, vaikka ne sitten olisivat sitä perinteistä missfarkkusuomi-tasoa. Kihi kihi, olihan tää ihan kiva, ja mää tykkäsin kauheesti täst' videost.

Minä kestän Njassan, jolle televisio (ei luultavasti radiokaan) ei ole se oikea formaatti. Minä kestän Sarasvuon arvostelemassa videoita (ainakin kerran).

Mutta sitä Jukka Virtasen korvannutta juontajaa minä en kestä. Ei minua kiinnosta että se on nainen, blondi ja "rehevä" (kiitoksia vain Iltalehdelle erään taannoisen viikonloppuni pilaamisesta). Ei juuri lämmitä. Mutta pitääkö sen olla niin he-le-ve-tin teennäin, tekopirteä ja ennen kaikkea aivan käsittämättömän tyhmä? Joka kerta kun se nainen avaa suunsa, lävitseni kulkee negatiivisen tunne-elämän koko skaala, myötähäpeästä akuuttiin vihaan.

Siihen verrattuna Wallu Valpio on älyn jättiläinen, maailmanhistorian pieni suuri mies, kaikinpuolin ihastuttava älykkö ja kuumien päiväunelmieni salainen kohde. Ja minähän olen aina rakastanut kännissä säälittävästin lerpattavaa penistää heiluttavia, ikuisesti puberteettiin lukkiutuneita amisnaamoja.

Tämä on siitä kummallinen juttu, että kaikista maailman ohjelmista kaipaan äkkiä Jyrkiä takaisin televisioon. Jyrkiä. Ohjelmaa, jossa yleisön ja juontajat erottaa vain lasiseinä, muutenkin kuin fyysisesti. Ohjelma, jonka valtaisimpiin innovaatioihin kuuluu koppi, jonne teinit voivat mennä tilittämään ja hakemaan Viidentoista Sekunnin Kuuluisuutensa Puketuneena Ensteks Rumaan Untuvatakkiin. Ohjelma, jonka rinnalla tv-chatkin on yhtä säkenöivää älyn juhlaa.

Jestas. Saanko tehdä samalla paljastuksen? Minusta se Jyrkissä aikoinaan ollut ja nyttemmin MTV3:n Lihava Aamu-hirvitykseen mennyt naisjuontaja on söpö, vaikka se vääntääkin jotain murretta. Ihan tosi. Polvet menevät veteläksi kun se puhuu.

Alan epäillä, että minulla on salainen fiksaatio murteisiin. Epätoivoisena tästä uudesta, dramaattisesta käänteestä, saatan tehdä jotain harkitsematonta.