Viiksimiehet tulevat

On hetkiä, jolloin raavas mies itkee. Nyt on sellainen hetki.

Kun näkee miten joku firma on tilannut itselleen sellaiset intternet-sivut (koska kaikilla muillakin on intternet-sivut). Ja on tilannut ne joltain sukulaispojalta, joka on käynyt peruskoulussa vapaaehtoiset tietotekniikka kurssin ja jolle isi- ja äitipappa ovat ostaneet ihan upouuden tietokoneen windöwseineen kaikkineen, ja johon poika on hankkinut itselleen (näin oletan) tuon laadukkaan Frontpage-ohjelmiston (oletettavasti ajalta ennen suuria tulvia), niin kyynelnoro valuu pitkin kuivunutta poskea.

Minä en ole mikään graafikko. En ole AD. En edes saittikoodari, paitsi kun aseella pakotetaan. Mutta herranjestas, minäkin osaan tunnistaa sivut Joita Ei Pitäisi Olla. Minäkin osaan sanoa, että frameja voi hyödyntää hyvin harvoin. Minäkin osaan sanoa, että kaikkea tekstiä sivulla ei kannata keskittää. Minäkin osaan sanoa, että kannattaa harkita kahdesti ennen kuin tekee navikoinnin jollain kätsyllä javascriptillä ja mouse_overilla. Ja minäkin osaan sanoa, ettei moiseen navikointiin kannata laittaa jotain helvetin isoja palluroita joissa ei ole mitään selittävää tekstiä. Ja ettei taustakuvaa a) kannata käyttää ja b) ettei firman nimi nokkelan yläviistosti kirjoitettuna ole ainakaan se oikea tapa tehdä taustakuvaa. Ja ettei fonttina välttämättä kannata käyttää times romania, vaikka se onkin helpointa. Ja että... Voi helvetti, tämä lista varmaan jatkuisi loputtomiin.

Päähän sattuu. Itkettää. Asiaan ei auta se että sivuilla oleva firman logo on jotain piripäisen sirkusklovnin pahoista unista. Sitä värien määrää.