Viiksimiehet tulevat

"Nuoruus -hukkaan heitettynä muodollisuus
Uusi aate -verenpunainen vaate
Passiivisen vallankumouksen siemen on kylvetty
Kaksi tapaa tulla mukaan:

Romantiikkaa
Turun Romantiikkaa"

- Turun Romantiikka / Suomen oopiumi

Teki mieli laittaa Leskisen Eesti lainaukseksi, mutta rajansa kaikella. Minä minä sille mahdan, jos aina risteilyaluksen nimen nähdessäni mielessäa alkaa soimaan yllä lainattu kappale.

Jätän tällä kertaa väliin vuodatukseni siitä kuinka ylpeäksi suomalaisuudestani tulen Tallinnassa. Riitänee, jos sanon, etten kovin. Tai ei, ei riitä - sanotaan nyt vaikka, että Tallinnassa sitä oikeastaan näkee luonnossa miten vähän aikaa sitten tämä kansa on laskeutunut perse edellä puusta, istunut käpyyn ja kivennyt takaisin mäntyyn persus kipeänä ja oraville sadatellen. Ja takaisin alas ei ole tultu, paitsi kun ollaan niin kännissä että astutaan ohi oksasta.

Siinä saavat sitten naapurikansat ihastella pitkällään makaavaa isäntämiestä puun juurella. Tai paikallisen ostoskeskuksen edessä. Jos joku vielä tulee itkua vääntäen valittamaan minulle miten Helsingin ostoskeskuksissa on venäläisturisteja, kehotan käymään etelänaapurissa, jossa viisikymppiset ukot parta väpättäen jonottavat viinakauppaan ja tulevat ulos ylpeinä kuin lapsen saatuaan, kantaen muutamaa pahvilaatikollista kaljaa (ja perässä seuraavalla vaimolla on toiset kaksi laatikkoa).

Tämä on se ihmiskunnan alennustila, jota en toivonut näkeväni, mutta jonka jaoin.

Mutta koska minä ja me olemme kylddyyrimatkaajia ja haluamme erottua harmaasta massasta, me toki vierailimme koko ruhtinaallisen viiden tunnin ajan aivan toisenlaisissa maisemissa. Muun muassa torilla ostamassa tuikitarpeellisia pikkuasioita, kuten villavaatteita, puuastioita, jotain jouluhimmeleitä (en minä näistä tiedä) ja sellaista.

Tietty, samat tuotteet olisi saanut sieltä kauppakeskuksen matkamuistomyymälästä, eikä olisi tarvannut edes kävellä. Mutta se nyt olisi ollut niin... Rahvaanomaista.

Lisäksi tuli ostettua joululahjalelut (muovi, jos sitä on tarpeeksi, voi painaa aivan helvetillisen paljon, kiitos kysymästä) ja muuta tilpehööriä. Tosin, kaiken tämän hutun lisäksi, olkoonkin että itse kiertely oli viihdyttävää, tuli ostettua jotain ihan oikeasti tarpeellista, nimittäin muutama pieni taulu. Tai saattoivat ne olla grafiikkaakin, mutta minun taiteellinen silmäni näki joukon kivoja, maalattuja kuvia kehyksissä. Samalla olisi voinut ostaa muutaman oikein kivannäköisen lyijylasi-teoksen, mutta niiden kuljettaminen olisi ollut vähintäänkin riskialtista puuhaa.

Katkerana maallisen omaisuuteni ja ajan vähyydestä jouduin ohittamaan Military Collection -liikkeen tyhjin käsin. Harmittaa vieläkin.

Paluumatkalla jaksoin sietää kaljakeissejään raahaavaa junttikansaa paljon paremmin. Asialla lienee jotain tekemistä alle kolmen tunnin mittaisten yöunien ja sen tosiseikan, etten vain enää jaksanut välittää, kanssa.

Arvatenkin matkalta tarttui mukaan myös peli-idea. Ja eilisiltani tuli huomattua että se dvd-soitin todellakin on romu. Pitää mennä kauppaan valittamaan ja vaihtamaan.

Nyt tekisi lähinnä mieli nukkua.