Viiksimiehet tulevat

"Tänä vuonna käy kato
karja menee umpeen
sikiöt jäätyvät kohtuihin
ja rakkaus elämään kuolee
joentöyräälle itäpenkkaan
tukehdun yskääni
lämpimiksi kylmyyttä halaten"

- CMX / Talvipäivänseisaus

Aamulla henki jäätyi kurkkuun kiinni. En uskalla mennä ulos parvekkeelle, koska saattaa olla, että en pääse enää takaisin. Jos jotain ymmärrän paremmin kuin ennen, niin sotilaita jotka kuolivat kylmään rintamalla.

Valvottuani puoli neljään asti, olen lahjakkaasti sekaisin. Tosin, sen lisäksi, tajusin juuri äsken että olen jollain tapaa muutenkin sekaisin, ja että eilinen avautumiseni lääkitsemisen vaaroista oli ehkä ennenaikainen. Tuli taas sellaiset voltit aivan mitättömästä asiasta (tämä, tietty, riippuu tyystin näkökannasta - minusta se ei ollut mitätön asia, mutta historia saattaa olla asiasta eri mieltä), että.

Olen selvästi sen kuuluisan, avautumispainotteisen yksityisblogin tarpeessa, taas. Pitää ostaa kakkoskoneeseen uusi prosessorituuletin heti vuoden vaihteen jälkeen ja hoitaa homma.

Ei saakeli. Ei tämä olo tästä nyt erityisemmin tunnu parantuvan, joten poistun takavasemmalle ottamaan muutaman tunnin unet.