Ja syövät kakkupalanne. Väliaikainen, summittainen ja hetkittäinen. Lievästi sinkkiämpärimäinen jälkimaku.

torstaina, joulukuuta 05, 2002

" tunge positiivinen ajattelu hanuriisi
kierrän kriisiryhmänne kaukaa
älä tyrkytä minulle terapiaa
kaada lisää paskaa mun niskaan

mua vituttaa niin ankarasti
vituttaa aamusta iltaan
vituttaa, on kaikki turhaa
vittu kun vituttaa
se on niin kaunista katseltavaa kun kunnolla vituttaa
ja kohtaan toisen, samanmoisen, ja vittu kun vituttaa"

- Ismo Alanko / Vittu kun vitutaa



Sitä on tuskin olemassa miehekkäämpää tunnetta kuin se, että huomaa mailin jota on sydänverellään kirjoittanut yli tunnin verran, katoavan bittitaivaaseen. Minä sitten tykkään näistä webmaileista, jotka katkaisevat session sillä välin kun kirjoittaa pitkää mailia, mutta eivät malta huomauttaa siitä kun lähettää ao. mailia. Se vain... Katoaa.

Toivottavasti sen on hyvä olla, missä se nyt ikinä onkaan. Kaipaamaan jäivät kirjoittaja, vastaanottaja ja surevat sukulaiset. Perkele.

DVD-pyöritin osoittautui juuri niin paskaksi rakkineeksi kuin oletinkin ja nyt kun olen testannut sitä kuudella eri levyllä, yksikään ei ole vielä pyörinyt loppuun asti. Täytynee tehdä tänään visiitti kauppaan ja hankkia toinen tilalle.

Näin itsenäisyyspäivän lähestyessä Puolustusvoimat muisti minua ja ylensi allekirjoittaneen reservin kersantiksi. Olen lähestulkoon otettu. Oikeastaan moinen yllättävä muistaminen tuntui hyvältä.

Nyt palaudun kirjoittamaan sitä saatanan emailia. Prkl.
Comments: Lähetä kommentti

<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?