Ja syövät kakkupalanne. Väliaikainen, summittainen ja hetkittäinen. Lievästi sinkkiämpärimäinen jälkimaku.

perjantaina, tammikuuta 10, 2003

Työmatkalla onnistuin hukkaamaan piponi. Kun katsoo pakastemittaria, voi todeta että se ei ollut kauhean fiksusti tehty. Luulen, että se jäi metroon kun ryntäsin Kaisaniemessä ulos.

Sen lisäksi särkee päätä, kun olen koko aamun torkahdellut sairaanhoitajavuorossa. Tästä kaikesta rohkaistuneena päätin (taas) lahjoa itseäni, ja kävin ostamassa Fantsusta The Watchmen-sarjakuvan. Lainasin sen joskus Mikiltä, ja hyvähän se on, mutta en viitsi olla koko aikaa lainailemassa samaa kirjaa.

Ostopäätökseen vaikutti myös se, että löysin alkuviikosta Anttilan ale-hyllystä Unbreakablen naurettavan halpaan viiden euron kappalehintaan. Vinkkinä kerrottakoon, että niitä oli aika kasa hyllyssä.

Minäkin haluaisin olla supersankari, vaikka sitten Peräsmies, jos ei muuta. Tai mysteerinen kanahaukka, joka partioi Helsingin villejä katuja ja pidättelee ihmisiä, jotka matkustavat pummilla julkisissa kulkuvälineissä, tai yrittävät ravintoloihin jonon ohitse. Vapiskaa, epatot, Kanahaukka tulee!

Kävin myös matkalla ostamassa viinaksia Mikin ja Annen asumisjärjestely-tupareihin, kun kerran käskettiin. Meinasin ottaa ison, peräti valtavan pullon, mutta sisäinen visapoliisini sanoi, että puoli litraa vodkaa ja iso pullo russiania saa riittää. Ostan sitten pari siideriä itselleni siihen lisäksi.

Sunnuntaina on lapsen syntymäpäivät. Minulla lienee silloin krapula. On jotenkin paheellinen olo.
Comments: Lähetä kommentti

<< Home

This page is powered by Blogger. Isn't yours?